8.6 Helsinki
9.6 Hanko
9.6 Tammisaari
9.6 Karjaa
12.6 Kirkkonummi

Hallituksen varmistettava vaikutusvalta EU:ssa

Dollarin alamäki uhkaa eurotaloutta

Suomalaisia yrittäjäomistajia ei saa syrjiä

EU ei ole uhka hyvinvointi-
palveluille

Henrik Lax kampanjoi euroatlanttisella yhteistyöllä
STT 24.3

Johdonmukainen naapuruus-politiikka

WWF on yhtynyt rintamaan joka haluaa säilyttää Strömsön rakentamattomana ja vetoaa valtioneuvostoon että sen arvokas saaristoalue lisättäisiin Tammisaaren saariston kansallispuistoon.
Lue lisää...

VETOOMUS HENRIK LAXILLE

Kansanedustaja Henrik Lax olisi erinomainen Suomen edustaja Euroopan parlamentissa. Folktingetin pitkäaikaisena puheenjohtajana hänestä on tullut Suomen ruotsinkielisen väestön kokoava voima. Samalla hänellä on hyvät suhteet suomenkieliseen väestöön. Kansanedustajauransa aikana Henrik Lax on osoittanut olevansa avarakatseinen ja laajatietoinen poliitikko - henkilö, joka herättää kunnioitusta. Hän kuuluu niihin kansanedustajiin, joilla on vankka koulutus ja erittäin hyvä kielitaito (mm. ranska), mikä osaltaan vahvistaa käsitystämme siitä, että hän olisi sangen sopiva edustamaan Suomea suurten haasteiden edessä olevassa EU:ssa. Henrik Lax on jo monen vuoden ajan puhunut elinvoimaisen ja turvallisen Itämeren alueen puolesta. Europarlamentissa hänellä olisi todellisia mahdollisuuksia toimia visionsa hyväksi.

Me allekirjoittaneet vetoamme siksi Henrik Lax:iin että hän asettuisi Rkp:n ehdokkaaksi tulevissa EU-vaaleissa.

Helsingissä 13. päivänä tammikuuta 2004

----------------------------------------------------

Gunnel Aarne, Vanda
Ulla Achrén, Åbo
Krister Ahlström, Helsingfors
Erik Allardt, Helsingfors
Edward Andersson, Grankulla
Bengt Austin, Vasa
Malin Berglund, Hangö
Rabbe Bergström, Kimito
Eva Biaudet, Helsingfors
Rikard Bjurström, Tammerfors
Maria Björnberg-Enckell, Helsingfors
Thomas Blomqvist, Tenala
Georg H. Borgström, Helsingfors
Marcus H. Borgström, Sibbo
Christer Boucht, Vasa
Klaus Bremer, Helsingfors
Elisabeth Bruncrona, Pojo
Maria Bruncrona, Helsingfors
Birgitta Bröckl, Pargas
Tom Bröckl, Pargas
Sune Eliasson, Pernå
Tanja Enberg, Ingå
Holger Falck, Sibbo
Björn Fant, Helsingfors
Christina Gestrin, Esbo
Eddina Gestrin, Helsingfors
Roger Grönmark, Vanda
Zifa Grönmark, Vanda
Ulla Gyllenberg, Helsingfors
Peter Heinström, Ekenäs
Kjell Herberts, Vasa
Veronica Hertzberg, Helsingfors
Päivi Hirsikangas, Åbo
Carl-Olaf Homén, Esbo
Hilkka-Liisa Huurkivi-Austin, Vasa
Hans Hällfors, Kyrkslätt
Jaakko Iloniemi, Helsingfors
Roger Jansson, Mariehamn
Fred Karlsson, Helsingfors
Bengt Klemets, Vasa
Rikard Korkman, Esbo
Jarl Köhler, Grankulla
Stig Landing, Korsholm
Bo Erik Lind, Vanda
Erik Lind, Helsingfors
Göta Lind, Helsingfors
Milla Lind, Vanda
Margit Lindeman, Helsingfors
Henrik Lindholm, Ekenäs
Marina Ljungqvist, Helsingfors
Rolf Lundin, Helsingfors
Sissel Lund-Stenbäck, Esbo
Sinikka Marila, Joensuu
Henrik Meinander, Helsingfors
Kerstin Meinander, Helsingfors
Martin Meinander, Helsingfors
Martina Meinander; Helsingfors
Märta Moring, Helsingfors
Kari Nars, Helsingfors
Mikaela Nylander, Borgå
Petri Pohjonen, Kyrkslätt
Jorma Railonkoski, Helsingfors
Marja Railonkoski, Helsingfors
Mikael Reuter, Helsingfors
Ola Rosendahl, Pernå
Karl-Gustav Ruda, Vasa
Gustaf Serlachius, Helsingfors
Sylvi Soramäki-Karlsson, Helsingfors
Barbara Sorsa, Helsingfors
Riki Sorsa, Helsingfors
Bengt Stenlund, Åbo
Doris Stockmann, Helsingfors
Jan Sundberg, Grankulla
Arvi Suvanto, Hangö
Benita Svennas, Liljendal
Carl-Olaf Tallgren, Åbo
Marika Tandefelt, Helsingfors
Birger Thölix, Pargas
Melita Tulikoura, Helsingfors
Roger Turku, Lovisa
Rune Westerholm, Hangö
Bitte Westerlund, Bromarf
Henrik Westerlund, Pernå
Märta-Lisa Westman, Jakobstad
Henry Wiklund, Helsingfors
Wille Wilenius, Karis
Carita Wilkman, Borgå
Harry Wilkman, Borgå
Henrik Winberg, Ekenäs
Filip von Schantz, Vasa
Benedict Zilliacus, Helsingfors
Jutta Zilliacus, Helsingfors
Göran Åhman, Helsingfors

 


Pääkirjoitus: Euroopan Baabel
Yhteenveto: Euroopan unionin laajentuminen aiheuttaa myös unionin kielten lisääntymisen. EU-kansalaisilla täytyy olla oikeus saada tietoa kaikesta tärkeästä omalla äidinkielellään, tulkkaus ja kääntäminen lisääntyvät väistämättömästi. Työkielien määrää täytyy supistaa. Yksi ongelma on pienten kielten runsaus, sillä esimerkiksi suomen ja liettuan tai kreikan ja latvian hallitsevia tulkkeja ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Käyttökielten rajaaminen on helpommin sanottu kuin tehty, sillä asiaan liittyy suuria kansallisia intohimoja. Luonnollinen vaihtoehto olisi valita käyttökieliksi englanti, ranska ja saksa, mutta tällainen ehdotuskin johtaa heti vastalauseisiin. Huono englanti on selkeästi muuttunut nykymaailman yleiskieleksi eri aloilla Tämä seikka ei kuitenkaan vähennä muiden kielten osaamisen tarvetta etenkään niiden keskuudessa, jotka aikovat jossakin elämänsä vaiheessa työskennellä EU:ssa. Viime vuosien nopeasta muutoksesta huolimatta ranskan osaaminen on keskeisiin virkoihin haluaville erittäin tärkeä avu. Pääkirjoituksen mukaan Euroopan tason kielikeskustelulla on suora yhteys myös Suomessa käytävään kielikeskusteluun, "koska ajat ovat muuttuneet myös meidän kielirintamallamme". Suomen kaksikielisyyden säilyttämisestä on tullut todella vaikea asia. Keskustelun molemmilla osapuolilla on aidosti hyviä perusteita kantansa tueksi. Toisen kotimaisen kielen tekeminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa olisi kirjoituksen mukaan tärkeää, "koska pakko ei kuulu aikamme aseisiin tämän tapaisissa asioissa; pakko kääntyy helposti itseään vastaan ja heikentää sitä kautta kaksikielisyyden vaalimista. Porkkanat kuuluvat internetaikaan keppejä paremmin".
Media: Helsingin Sanomat

Lax varoittaa hallitustovereita ajamasta rkp:tä ahdinkoon
Yhteenveto: RKP joutuu nyt ensimmäistä kertaa aikoihin punnitsemaan myös hallitusasemaansa, koska toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskokeissa on sille perin vastenmielinen muutos. Rkp:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Henrik Lax mukaan toisen kotimaisen kielen aseman heikentämisestä pitää saada kunnon vastine. Vaatimuslistaan kuuluu, että ruotsin kielen opetus pitää aloittaa nykyistä seitsemättä luokkaa aikaisemmin, päiväkoteihin on saatava kielikylvyt sekä kuntien ja valtion virkamiehille kielilisät. Samoja ehtoja on esitellyt myös rkp:n puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam. Puoluejohtaja Enestam on Laxia varovaisempi, eikä puhu hallituksesta lähdöstä, kun "mitään päätöksiä ei ole tehty eikä asiasta ole edes vakavasti keskusteltu". Puheita hallituksen jättämisestä on kuulunut hyvin vähän.
Media: Aamulehti


Euroopan keskuspankki
Hallituksen esitys Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta annetun valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontu-van neuvoston päätöksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä. Lue lisää...

 
• Tfn 050 - 553 56 63