|
EU:n laajentumista tulee hyödyntää perustana johdonmukaiselle ja solidaariselle naapuruus-politiikalle, varsinkin nyt, kun Baltian maat ovat tulleet mukaan. Tällä politiikalla tulee kehittää EU:n ja Venäjän välistä yhteistyötä ja sen tulee avata tietä demokratian voitolle EU:n mahtavassa itäisessä naapurissa.
Meille, jotka olemme ehdolla Euroopan parlamenttiin Virosta, Suomesta ja Ruotsista ja jotka olemme puoluetovereita eurooppalaisessa liberaalidemokraattisessa puolueperheessä, on selvää, että meidän ja maidemme tulee kantaa suurempi vastuu kestävän ja realistisen Venäjä-politiikan synnyttämisessä. Jo Venäjän koko, historia ja luonnonrikkaudet asettavat maan erityisasemaan.
Tämän takia peräänkuulutamme jatkossakin EU:lta rakentavaa otetta Venäjän suhteen ja EU:n jäsenmailta nykyistä laajempaa yksimielisyyttä Venäjä-politiikan pohjaksi. Euroopan parlamentilla tulee olla aktiivisempi ja ulospäin suuntautuneempi rooli sekä mahdollisuus arvioida kriittisesti niitä jäsenmaita, jotka omilla kahdenkeskisillä toimillaan vievät pohjaa EU:n yhteiseltä Venäjä-linjalta.
Italian puheenjohtajuus sai osakseen oikeutettua kritiikkiä, kun Berlusconi unohti jo lukkoon lyödyn Tsetseniaa ja ihmisoikeustilannetta koskevan EU-politiikan. Ranskallakin on ollut vaikeuksia pysyä mukana yhteisessä Venäjä-politiikassa. EU:n ja Venäjän suhdetta koskevat perusarvot ovat kuitenkin selkeät: demokraattisten pelisääntöjen, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen. EU:n tulee näissä asioissa pystyä puhumaan yhdellä suulla, jotta sen sanoma saa tarvitsemansa painoarvon. EU:n tulee uskaltaa osoittaa Venäjälle ne ongelmakohdat, jotka liittyvät demokratian pelisääntöihin ja perusoikeuksiin. Lisäksi EU:n tulee kantaa vastuunsa Venäjän uudistumisprosessin tukemisessa.
Viro, Latvia ja Liettua ovat nyt Euroopan Unionin täysmääräisiä jäseniä.
EU on ehkä mennyt liian pitkälle, kun se on tunnustanut Baltian maiden venäläisen vähemmistön asemaa koskevan poliittisen keskustelun tarpeen. Olemmekin kriittisiä sitä kohtaan, että vastaavaa dialogia ei ole saatu aikaan Tsetseniaa koskien.
Venäläiset viranomaiset ovat kerta toisensa jälkeen toivoneet, että EU:n ja Venäjän välinen matkustelu olisi viisumivapaa. Pitkällä tähtäimellä tämä on neuvottelukysymys ja silloin pitkän aikavälin tavoite, joka voitaisiin totetuttaa vähitellen ja vasta kun Venäjä täyttää demokraattisen yhteiskunnan vaatimukset. Lyhyellä aikavälillä on mahdollista nopeuttaa viisumin myöntämismenettelyä ja tarkistaa viisumimaksuja.
Seuraava Venäjän ja EU:n välinen huippukokous järjestetään 20.-21. toukokuuta ja kysymys Venäjän WTO-jäsenyydestä noussee taas kerran esiin. Kahdenväliset neuvottelut Venäjän ja EU:n välillä ovat ratkaisevia Venäjän mukaantulon ja täysjäsenyyden kannalta, koska EU on Venäjän suurin kauppakumppani. Kannatamme Venäjän mukaantuloa, koska WTO:n säännöt helpottavat kauppaa. Täysjäsenyys WTO:ssa merkitsee kuitenkin myös sitä, että luottamuksen venäläistä oikeuslaitosta kohtaan tulee vahvistua.
Komissio arvioi tällä hetkellä TACIS-ohjelman jatkoa sitä taustaa vasten, että Venäjän talous on kehittynyt ja ohjelman tulokset ovat olleet melko marginaaliset. Kannatammekin EU:n Venäjän tuen uudelleenarviointia. Tuen tulisi kohdistua demokratian ja oikeusvaltiokehityksen vahvistamiseen. Tulemme tekemään töitä sen eteen, että komissioon kerääntyneestä kokemuksesta jälki-kommunististen maiden uudistusprosesseista on hyötyä itänaapureissamme ja varsinkin Venäjällä. Toivotamme tervetulleeksi myös Euroopan Investointipankin mandaatin laajentamisen siten, että se voi myöntää lainaa myös IVY-maille, Venäjä mukaan lukien.
Cecilia Malmström, MEP, Folkpartiet Liberalerna, Ruotsi
Henrik Lax, kansanedustaja, Ruotsalainen kansanpuolue, Suomi
Toomas Savi, Riigikogun jäsen, Reformipuolue, Viro
|
