8.6 Helsinki
9.6 Hanko
9.6 Tammisaari
9.6 Karjaa
12.6 Kirkkonummi

Hallituksen varmistettava vaikutusvalta EU:ssa

Dollarin alamäki uhkaa eurotaloutta

Suomalaisia yrittäjäomistajia ei saa syrjiä

EU ei ole uhka hyvinvointi-
palveluille

Henrik Lax kampanjoi euroatlanttisella yhteistyöllä
STT 24.3

Johdonmukainen naapuruus-politiikka

WWF on yhtynyt rintamaan joka haluaa säilyttää Strömsön rakentamattomana ja vetoaa valtioneuvostoon että sen arvokas saaristoalue lisättäisiin Tammisaaren saariston kansallispuistoon.
Lue lisää...

Johdonmukainen naapuruus-politiikka laajentuneen EU:n kulmakivi

EU:n laajentumista tulee hyödyntää perustana johdonmukaiselle ja solidaariselle naapuruus-politiikalle, varsinkin nyt, kun Baltian maat ovat tulleet mukaan. Tällä politiikalla tulee kehittää EU:n ja Venäjän välistä yhteistyötä ja sen tulee avata tietä demokratian voitolle EU:n mahtavassa itäisessä naapurissa.

Meille, jotka olemme ehdolla Euroopan parlamenttiin Virosta, Suomesta ja Ruotsista ja jotka olemme puoluetovereita eurooppalaisessa liberaalidemokraattisessa puolueperheessä, on selvää, että meidän ja maidemme tulee kantaa suurempi vastuu kestävän ja realistisen Venäjä-politiikan synnyttämisessä. Jo Venäjän koko, historia ja luonnonrikkaudet asettavat maan erityisasemaan.

Tämän takia peräänkuulutamme jatkossakin EU:lta rakentavaa otetta Venäjän suhteen ja EU:n jäsenmailta nykyistä laajempaa yksimielisyyttä Venäjä-politiikan pohjaksi. Euroopan parlamentilla tulee olla aktiivisempi ja ulospäin suuntautuneempi rooli sekä mahdollisuus arvioida kriittisesti niitä jäsenmaita, jotka omilla kahdenkeskisillä toimillaan vievät pohjaa EU:n yhteiseltä Venäjä-linjalta.

Italian puheenjohtajuus sai osakseen oikeutettua kritiikkiä, kun Berlusconi unohti jo lukkoon lyödyn Tsetseniaa ja ihmisoikeustilannetta koskevan EU-politiikan. Ranskallakin on ollut vaikeuksia pysyä mukana yhteisessä Venäjä-politiikassa. EU:n ja Venäjän suhdetta koskevat perusarvot ovat kuitenkin selkeät: demokraattisten pelisääntöjen, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen. EU:n tulee näissä asioissa pystyä puhumaan yhdellä suulla, jotta sen sanoma saa tarvitsemansa painoarvon. EU:n tulee uskaltaa osoittaa Venäjälle ne ongelmakohdat, jotka liittyvät demokratian pelisääntöihin ja perusoikeuksiin. Lisäksi EU:n tulee kantaa vastuunsa Venäjän uudistumisprosessin tukemisessa.

Viro, Latvia ja Liettua ovat nyt Euroopan Unionin täysmääräisiä jäseniä.
EU on ehkä mennyt liian pitkälle, kun se on tunnustanut Baltian maiden venäläisen vähemmistön asemaa koskevan poliittisen keskustelun tarpeen. Olemmekin kriittisiä sitä kohtaan, että vastaavaa dialogia ei ole saatu aikaan Tsetseniaa koskien.

Venäläiset viranomaiset ovat kerta toisensa jälkeen toivoneet, että EU:n ja Venäjän välinen matkustelu olisi viisumivapaa. Pitkällä tähtäimellä tämä on neuvottelukysymys ja silloin pitkän aikavälin tavoite, joka voitaisiin totetuttaa vähitellen ja vasta kun Venäjä täyttää demokraattisen yhteiskunnan vaatimukset. Lyhyellä aikavälillä on mahdollista nopeuttaa viisumin myöntämismenettelyä ja tarkistaa viisumimaksuja.

Seuraava Venäjän ja EU:n välinen huippukokous järjestetään 20.-21. toukokuuta ja kysymys Venäjän WTO-jäsenyydestä noussee taas kerran esiin. Kahdenväliset neuvottelut Venäjän ja EU:n välillä ovat ratkaisevia Venäjän mukaantulon ja täysjäsenyyden kannalta, koska EU on Venäjän suurin kauppakumppani. Kannatamme Venäjän mukaantuloa, koska WTO:n säännöt helpottavat kauppaa. Täysjäsenyys WTO:ssa merkitsee kuitenkin myös sitä, että luottamuksen venäläistä oikeuslaitosta kohtaan tulee vahvistua.

Komissio arvioi tällä hetkellä TACIS-ohjelman jatkoa sitä taustaa vasten, että Venäjän talous on kehittynyt ja ohjelman tulokset ovat olleet melko marginaaliset. Kannatammekin EU:n Venäjän tuen uudelleenarviointia. Tuen tulisi kohdistua demokratian ja oikeusvaltiokehityksen vahvistamiseen. Tulemme tekemään töitä sen eteen, että komissioon kerääntyneestä kokemuksesta jälki-kommunististen maiden uudistusprosesseista on hyötyä itänaapureissamme ja varsinkin Venäjällä. Toivotamme tervetulleeksi myös Euroopan Investointipankin mandaatin laajentamisen siten, että se voi myöntää lainaa myös IVY-maille, Venäjä mukaan lukien.

Cecilia Malmström, MEP, Folkpartiet Liberalerna, Ruotsi
Henrik Lax, kansanedustaja, Ruotsalainen kansanpuolue, Suomi
Toomas Savi, Riigikogun jäsen, Reformipuolue, Viro

 


Pääkirjoitus: Euroopan Baabel
Yhteenveto: Euroopan unionin laajentuminen aiheuttaa myös unionin kielten lisääntymisen. EU-kansalaisilla täytyy olla oikeus saada tietoa kaikesta tärkeästä omalla äidinkielellään, tulkkaus ja kääntäminen lisääntyvät väistämättömästi. Työkielien määrää täytyy supistaa. Yksi ongelma on pienten kielten runsaus, sillä esimerkiksi suomen ja liettuan tai kreikan ja latvian hallitsevia tulkkeja ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Käyttökielten rajaaminen on helpommin sanottu kuin tehty, sillä asiaan liittyy suuria kansallisia intohimoja. Luonnollinen vaihtoehto olisi valita käyttökieliksi englanti, ranska ja saksa, mutta tällainen ehdotuskin johtaa heti vastalauseisiin. Huono englanti on selkeästi muuttunut nykymaailman yleiskieleksi eri aloilla Tämä seikka ei kuitenkaan vähennä muiden kielten osaamisen tarvetta etenkään niiden keskuudessa, jotka aikovat jossakin elämänsä vaiheessa työskennellä EU:ssa. Viime vuosien nopeasta muutoksesta huolimatta ranskan osaaminen on keskeisiin virkoihin haluaville erittäin tärkeä avu. Pääkirjoituksen mukaan Euroopan tason kielikeskustelulla on suora yhteys myös Suomessa käytävään kielikeskusteluun, "koska ajat ovat muuttuneet myös meidän kielirintamallamme". Suomen kaksikielisyyden säilyttämisestä on tullut todella vaikea asia. Keskustelun molemmilla osapuolilla on aidosti hyviä perusteita kantansa tueksi. Toisen kotimaisen kielen tekeminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa olisi kirjoituksen mukaan tärkeää, "koska pakko ei kuulu aikamme aseisiin tämän tapaisissa asioissa; pakko kääntyy helposti itseään vastaan ja heikentää sitä kautta kaksikielisyyden vaalimista. Porkkanat kuuluvat internetaikaan keppejä paremmin".
Media: Helsingin Sanomat

Lax varoittaa hallitustovereita ajamasta rkp:tä ahdinkoon
Yhteenveto: RKP joutuu nyt ensimmäistä kertaa aikoihin punnitsemaan myös hallitusasemaansa, koska toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskokeissa on sille perin vastenmielinen muutos. Rkp:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Henrik Lax mukaan toisen kotimaisen kielen aseman heikentämisestä pitää saada kunnon vastine. Vaatimuslistaan kuuluu, että ruotsin kielen opetus pitää aloittaa nykyistä seitsemättä luokkaa aikaisemmin, päiväkoteihin on saatava kielikylvyt sekä kuntien ja valtion virkamiehille kielilisät. Samoja ehtoja on esitellyt myös rkp:n puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam. Puoluejohtaja Enestam on Laxia varovaisempi, eikä puhu hallituksesta lähdöstä, kun "mitään päätöksiä ei ole tehty eikä asiasta ole edes vakavasti keskusteltu". Puheita hallituksen jättämisestä on kuulunut hyvin vähän.
Media: Aamulehti


Euroopan keskuspankki
Hallituksen esitys Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta annetun valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontu-van neuvoston päätöksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä. Lue lisää...

 
• Tfn 050 - 553 56 63